AvaruusTorakka ulottumattomuushengaili maailmankaikkeusjoukon äärimmäiseen koilliskulmaan ja silmäili sielä olevia suhteellisen nuoria kaikkeuksia. Kymmenen ja kolmenkymmenen miljardin vuoden ikäisiä kaikkeuksia oli varmaan miljoonia, joten kohde olisi valittava summanmutikassa. Ilman sen pidempiä pähkäilyjä ja arpomisia AvaruusTorakka sukelsi sisään lähimpään universumiin.
Näkymä oli mystinen, tai oikeastaan näkymää ei ollut laisinkaan. Koko kaikkeus sisälsi ainoastaan kaksi valtavaa mustaa aukkoa, jotka kiersivät toisiaan käsittämättömällä nopeudella. AvaruusTorakka onnistui vaivoin poistumaan kaikkeudesta samaa tietä kuin oli tullutkin. Oli ollut virhe rynnätä universumiin materiaalisessa muodossa, koska nyt mustat aukot olisivat voineet sipaista sen suihinsa. Onneksi aukkoja kuitenkin oli kaksi ja tilaa niiden välissä, mutta jos aukkoja olisi ollut vai yksi eli koko kaikkeus olisikin ollut valtava aukko…No joka tapauksessa olomuotona olisi käytettävä ei-materiaa (ei pidä sotkea antimateriaan, joka sekin on tavanomaista ainetta), ettei moista vahinkoa enää sattuisi.
Vieläkin AvaruusTorakkaa hämmästytti, kuinka äskeinen universumi oli ajautunut moiseen tilaan parissakymmenessä vuosimiljardissa. No, eipä muuta kuin seuraavaan kokelaaseen. Torakka sukelsi hiukan nuorempaan kaikkeuteen ja tällä kertaa laimeana taustasäteilynä, ettei mitään vahinkoja pääsisi sattumaan. Tällä kertaa näkymä oli odotetunlainen: Arviolta parisataa miljardia sekalaista galaksia levällään varsin laajassa maailmankaikkeudessa. Tämä vaikutti paikalta, jota kannattaisi tutkia tarkemmin.
heinäkuu 21, 2008 kello 3:47 ip |
kaksi aukkoa?